Näkökulma. Monesti ainut ratkaiseva tekijä on näkökulma. Kyky nähdä samoja asioita, uusilla ja erilaisilla tavoilla – on isoin voimavara muutokselle. Ainut tapa muuttua, on muuttaa tapojamme ajatella, sekä nähdä ja tehdä asioita. Jokainen vallankumous läpi historian on alkanut yksittäisestä sanasta tai yksittäisestä ajatuksesta.
Kun huhtikuussa kävimme vakioporukallamme Loviisassa ja Porvoossa frisbeegolfaamassa, niin pyrin olemaan minulle epätyypilliseen tapaan mahdollisimman paljon myös ajattelematta. Varsinkin Porvoon Virvikin radalla huomasin monta kertaa pysähtyväni katsomaan rannassa merimaisemaa. Katsoin niin kauas avomerelle kuin vain mitenkään pystyin. Silti abstraktisti horisonttiamme rajoittaa vain ja ainoastaan se, kuinka pitkälle ajattelumme kantaa.
On huojentavaa tiedostaa, että silloinkin kun emme tietoisesti ajattele – niin alitajuntamme prosessoi asioita. Välillä pelkästään läsnä hetkessä oleminen, on sitä kaikista tärkeintä ajattelutyötä. Työn ohella suorittamieni Hanken Openin opintojeni aikana opin, että alussa kurssitehtävän lukeminen, ylätunnisteen päivittäminen tai jopa yksittäisen ajatuksen kirjoittaminen on se kaikista tärkein asia etenemisen kannalta. Jo se laittaa alitajuntamme töihin, minkä jälkeen parin päivän päästä itse tekeminen on huomattavasti helpompaa – kun alitajuntamme on jo tuottanut ratkaisumalleja.
Veikkaan että jokainen meistä haluaa tarttua uusiin asioihin virkistyneenä, energisenä ja uusin silmin. Ihailemani yhdysvaltalainen tietokirjailija Daniel Pink sanoi hiljattain hienosti podcastissä, että hän ei luo enää pitkän aikavälin suunnitelmia – vaan seuraa ainoastaan niitä ajatuksia, konsepteja ja suuntia, mitkä tuntuvat hänestä innostavimmilta ja inspiroivimmilta. Hän kaytti hienoa metaforaa, että tie pitkän aikavälin tavoitteeseen on harvoin kokonaan näkyvissä. Pitkää matkaa pimeässä ajaessa, näemme ainoastaan edessä valokiilan valaiseman alueen, mutta se ei tarkoita sitä ettemmekö voi silti päästä ihan perille asti.
Taloudellinen toimintaympäristö on asettanut monella mittarilla jo pidempään yrityksille yhä kovempia vaatimuksia ja paineita. Välillä juuri tuosta haastavuudesta pitää kyetä myös nauttimaan. Kun samasta tai vähemmästä rahasta ja resursseista pitää puristaa enemmän tai lisää tehoja irti. Koska monesti palkitsevuus tulee samassa suhteessa siihen vaativuuteen, kun lopulta kykenee ratkomaan ja hallitsemaan näitä vaativimpiakin asioita.
Jos kuluvalta vuodelta ennen kaikkea jotain toivon, niin se on vielä voimakkaammin niitä elohopeamaisia kykyjä muuttaa omia ajattelu- ja työskentelytapoja. Kykyä vieläkin rohkeammin yhdistellä asioita, tuoda asioita ja toimivia konsepteja kontekstista toiseen, kääntää katsantokantoja päälaelleen ja vaihdella ajattelusuuntia. Ja olla ajattelematta, jotta alitajunta ja intuitio ehtii tuottaa niitä oikeita ratkaisuja.
Samoin tältä vuodelta haluan pyytää myös yllättäviä, arvokkaita, eriäviä, äärirohkeita ja näkökantojani haastavia näkemyksiä. Koska ne ovat äärettömän arvokkaita. Jotta voimme nähdä yhdessä asioita uudessa valossa. Jotta voimme vieläkin enemmän oppia toisiltamme. Jotta voimme tehdä yhdessä. Jotta voimme inspiroitua. Jotta voimme innostua.
Kirjoittaja on elänyt jatkuvan muutoksen keskellä viimeiset yli 15 vuotta brändi-, markkinointi-, tapahtuma- ja teknologiatoimistoissa. Työn arjessa hän nauttii keskusteluista ja yhteistyöstä hyvin erilaisten yritysten kanssa. Yhdistävänä tekijänä on, että valtaosa näistä yrityksistä haluaa rohkeasti ja jatkuvasti uudistua, jotta markkinoinnista ja digitaalisista kanavissa saadaan parempaa mitattavaa tukea myynnille ja liiketoiminnalle.