Generatiivinen tekoäly on tuonut kirjoittamisen ja kuvittamisen perustaidot kaikkien hyppysiin, käytännössä kustannuksetta. Siksi sisältömarkkinoinnissa kilpailuetua saavat ne, jotka erottautuvat massasta tuoreilla ideoilla ja luovilla toteutuksilla.
Tekoäly auttaa irti lähtöviivalta, muttei maaliin asti
Oletko joskus kokenut valkoisen paperin kammoa ideointipalaverissa? Tunnet aiheen läpikotaisin, mutta nyt…kupolisi kumisee tyhjyyttään. Sen sijaan, että aivoissasi alkaisi ilotulitus tuhannessa tuulen värissä, sille käy kuten siilille taistelutilanteessa.
Generatiivinen tekoäly voi toimia sisältömarkkinoijan apuna ideoinnissa siinä missä kirjoittamisessa tai kuvittamisessakin: sillä voi päästä alkuun. ChatGPT tai vastaava voi antaa haluamasi pituisen listan ideoita, joita tosin on jo käytetty biljoona kertaa.
Tässä kohtaa oma ideointikyky ja luovuus erottavat sinut massasta ja kasvattavat kilpailukykyäsi. Mutta mitä jos luovuuslihas on pahasti jumissa?
Olen vuosien varrella onnistunut pyydystämään verkkooni muutaman inspiroitumista eheyttävän rutiinin. Ne antavat jatkuvaa sytykettä luovuudelle ja liudan jalostusvalmiita ideoita hihanvarteen. Toivottavasti joku niistä toimii myös sinulle.
1. Klassikkokirjojen lukeminen on henkinen osakesäästötili
Tiktok, viisari liikahtaa vapaa-ajan puolelle. Mikään ei suju yhtä luontevasti, kuin sen kotoisan somekanavan avaaminen. Sukellat sinulle kustomoituun kymmenen sekunnin videoklippien virtaan ja vaivut horrokseen. Viisi-kuusi tuntia kuluu kuin hujauksessa.
Välittömien dopamiinipurkausten sijaan ajatus pölyisestä tekstijärkäleestä aiheuttaa ennakoivan päänsäryn ja lingvistisen rimakauhun. Rentouttavaa? Pyh. Mutta kannattaisiko tälle menneen maailman sisältömuodolle antaa kuitenkin mahdollisuus?
Oman kokemukseni mukaan klassikkokirjan aloittaminen voi tosiaan olla puuduttavaa. Mutta hyvä mieli ja ajatuksen avaruus syntyvät pikkuhiljaa, kasvaen korkoa sivu sivulta ja pitkään lukemisen jälkeen. En kadu yhtäkään klassikkokirjan parissa viettämääni tuntia (toisin kuin lähes jokaista somessa viettämääni tuntia).
Ja näistä kirjoista nousseita ideoita on puhelimeni muistiinpanosovellus tulvillaan.
2. Free flow writing tuulettaa vinttiä
Free flow writing, “vapaa virtaava kirjoittaminen”, tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan tätä: istahda alas 10-20 minuutiksi joka päivä (mieluiten samaan kellonlyömään). Kirjoita tuo aika taukoamatta ajatuksenvirtaa. Ja älä huoli: useimmiten ensimmäiset rivit näyttävät tältä:
En keksi mitään kirjoitettavaa.
Aivoni lyövät tyhjää.
Tämä on §@#&* ajanhaaskausta.
Mutta sitten jokin päässä liikahtaa. Paperille alkaa ilmaantua asioita: viime yönä näkemäsi kryptinen uni, ostoslista Prismaan, muisto viime kesältä. Kun näitä ajatuksia kertyy tarpeeksi, joukosta löytyy väkisinkin idean siemen.
Jos et halua omaksua free flow writignia vakituiseksi rutiiniksi, niin se voi vähintään toimia oivallisena lämmitysharjoituksena workshopin alussa.
3. Kun olet läsnä, olet (enemmän) läsnä
Teetkö kuten minä? Olet päättänyt käyttää aikaa inspiroitumiseen ja ilmoittautunut alan tapahtumaan X, kerrankin ihan paikan päälle. Mutta kun h-hetki tekee tuloaan, päätät, että on kuitenkin tehokkaampaa katsoa lähetys etänä, tai ehkäpä vasta jälkikäteen.
Jälkimmäisessä tapauksessa tapahtuma jää kokonaan katsomatta. Ensimmäisessä saavut kyllä linjoille, mutta päätät katselun lomassa hoitaa muutaman kiireellisen asian, hyvä multitaskaaja kun olet. Tilaisuuden jälkeen tajuat, ettei sinulla ole hajuakaan käsitellyistä asioista – opeista tai inspiroitumisesta puhumattakaan.
Yllättääkseni itseni osallistuin tällaiseen tapahtumaan livenä. Päätin suhtautua siihen kuin elokuviin menoon. Istuin alas, laitoin puhelimen kiinni ja keskityin show:hun. Arvaat varmaan, mitä kävi?
