Vaikka sisältömarkkinoinnin tulisi olla systemaattista toimintaa, joskus syntyy kiusaus hypätä liikkeessä trendien kelkkaan. Ja sitten iskee vauhtisokeus. Ethän vain jätä brändisi tärkeimpiä tarinoita kertomatta välkkyvien hashtagien perässä liukuessa?
80 % syvää sisältöydintä, 20 % trendikikkailua
Joskus kuulee kysyttävän: kannattaako sisältöstrategiaa ja sisältökalenteria edes suunnitella, kun markkina muuttuu koko ajan, tämän päivän uutisilla pakataan huomisen eväkkäät ja ajan hermoilla pitää pysyä, vaikka kuinka paha migreeni iskisi?
Kyllä muuten kannattaa.
Brändisi kannalta olennaiset trendit on toki syytä huomioida sisällöissä. Siksi sisältökalenteri ei olekaan betonimötikkä, vaan elävä ja hengittävä organismi. Mutta jos koko sisältömarkkinointi nojaa siihen, mikä kulloinkin trendaa, se on todella heikoissa kantimissa.
Somefeedien sijaan kannattaakin katsoa sisäänpäin. Mitkä ovat liiketoiminnan kannalta tärkeimmät tavoitteenne? Tukeeko valloillaan oleva trendi niitä jollain tavoin? Vai viekö se vain huomion pois olennaisesta?
Tervetuloa tekoäly, hei hei sisältöstrategia
Mitä aihetta ei tänä vuonna yksinkertaisesti voinut ohittaa, olitpa sitten tyyppi ja kone -yritys, paikallispanimo tai kansainvälinen lentoyhtiö? Se on tietenkin generatiivinen tekoäly, joka on vakiinnuttamassa asemaansa yhä useamman tietotyöläisen vasempana kätenä.
Tekoäly ei ole toiminut vain työkaluna kulissien takana. Se on näyttäytynyt muusana lukuisissa sisällöissä – usein hyvin irrallisena osana markkinointia. Täytyy toivoa, että näitä seuraavia pyrkimyksiä ei ole tehty täysin sisältöstrategian kustannuksella…
1. Tekoäly konseptina
Saanko esitellä tekoälyn kanssa yhteistyössä kehitellyn “tulevaisuudelta maistuvan” Coca-Cola Y3000 Limited Editionin – ehkäpä hämmentävimmän luovan konseptin koskaan?
Coca-Colalla poukkoilut markkinoinnin pääväylältä voidaan kuitata kokeilun piikkiin. Mutta meidän muiden kannattaa miettiä tarkkaan, missä eurot poikivat eniten.
2. Tekoäly luojana
Levi’s-farkkubrändi kertoi alkuvuonna, että heidän online-ympäristönsä malleina toimivat tulevaisuudessa ihmisten sijaan tekoälyn luomat mallit. Tämä oli yrityksen mielestä oivallinen tapa moninaistaa markkinoinnin luomaa ihmiskuvaa.
Suuri yleisö ei kuitenkaan nähnyt tekoälymalleja nohevana tapana sulauttaa monimuotoisuutta ja kestävyyttä yrityksen strategiaan, päinvastoin.
”Levi’s:n päätös käyttää tekoälymalleja monimuotoisuuden lisäämiseen on kuin Ikea tuottaisi kuvia puista maailmanlaajuisen ilmastokriisin ratkaisemiseksi”, kommentoi People-lehden toimittaja.
3. Tekoälyprosessin kuvaus
Chat GPT:n saadessa jalansijaa suomalaisesta markkinasta, joka toinen työkalua kokeillut päätti tehdä aiheesta blogikirjoituksen tyyliin:
“Kysyin Chat GPT:ltä aiheesta Z.
Se tarjosi minulle vaihtoehdot A, B ja C.
Olin häkeltynyt, kuinka hyvin se toimii.”
Jos näen vielä yhdenkin tällaisen tekstin, en vastaa seurauksista. Tekoäly toimii hyvänä sparrailukaverina, mutta näiden keskusteluiden anatomia ei tarjoa kovinkaan näkemyksellistä sisältöä.
Sisältösuunnitelma 2024: priorisoi tavoitteellisia sisältöjä
Sisältöstrategian tulisi nojata yrityksenne strategiaan, ei siihen, mitä tällä viikolla tapahtuu. Kun teette vuoden 2024 sisältösuunnitelmaa, painotuksen tulisi siis olla Google Trendsin sijaan liiketoiminnan tavoitteissa.
Minkälaiset sisällöt ajavat teitä kohti tavoitteidenne saavuttamista?
Ja vasta sen jälkeen:
Miten voitte sisällöissänne hyödyntää ajankohtaisia aiheita, jotka ovat linjassa brändinne ja tavoitteidenne kanssa?
